2016-01-20 23:15:20 +03:00
|
|
|
---
|
|
|
|
language: ruby
|
2016-01-25 13:21:51 +03:00
|
|
|
filename: learnruby-fi.rb
|
2016-01-20 23:15:20 +03:00
|
|
|
contributors:
|
|
|
|
- ["David Underwood", "http://theflyingdeveloper.com"]
|
|
|
|
- ["Joel Walden", "http://joelwalden.net"]
|
|
|
|
- ["Luke Holder", "http://twitter.com/lukeholder"]
|
|
|
|
- ["Tristan Hume", "http://thume.ca/"]
|
|
|
|
- ["Nick LaMuro", "https://github.com/NickLaMuro"]
|
|
|
|
- ["Marcos Brizeno", "http://www.about.me/marcosbrizeno"]
|
|
|
|
- ["Ariel Krakowski", "http://www.learneroo.com"]
|
|
|
|
- ["Dzianis Dashkevich", "https://github.com/dskecse"]
|
|
|
|
- ["Levi Bostian", "https://github.com/levibostian"]
|
|
|
|
- ["Rahil Momin", "https://github.com/iamrahil"]
|
|
|
|
- ["Gabriel Halley", "https://github.com/ghalley"]
|
|
|
|
- ["Persa Zula", "http://persazula.com"]
|
|
|
|
- ["Jake Faris", "https://github.com/farisj"]
|
|
|
|
translators:
|
|
|
|
- ["Oliver Vartiainen", "https://github.com/firoxer"]
|
2016-01-25 13:21:51 +03:00
|
|
|
lang: fi-fi
|
2016-01-20 23:15:20 +03:00
|
|
|
---
|
|
|
|
|
|
|
|
```ruby
|
|
|
|
# Tässä yhden rivin kommentti
|
|
|
|
|
|
|
|
=begin
|
|
|
|
Tässä usean rivin kommentti
|
|
|
|
Näitä ei kylläkään käytetä
|
|
|
|
Joten käytetään vastedes vain yksirivisiä
|
|
|
|
=end
|
|
|
|
|
|
|
|
# Tärkeintä on muistaa, että Rubyssa kaikki pohjautuu olioihin.
|
|
|
|
|
|
|
|
# Luvutkin ovat olioita:
|
|
|
|
|
|
|
|
3.class #=> Fixnum
|
|
|
|
|
|
|
|
3.to_s #=> "3"
|
|
|
|
|
|
|
|
# Peruslaskutoimituksia:
|
|
|
|
1 + 1 #=> 2
|
|
|
|
8 - 1 #=> 7
|
|
|
|
10 * 2 #=> 20
|
|
|
|
35 / 5 #=> 7
|
|
|
|
2**5 #=> 32
|
|
|
|
5 % 3 #=> 2
|
|
|
|
|
|
|
|
# Bittioperaatioita:
|
|
|
|
3 & 5 #=> 1
|
|
|
|
3 | 5 #=> 7
|
|
|
|
3 ^ 5 #=> 6
|
|
|
|
|
|
|
|
# Laskutoimitukset ovat vain syntaksisokeria lukuolion laskumetodin kutsulle:
|
|
|
|
1.+(3) #=> 4
|
|
|
|
10.* 5 #=> 50
|
|
|
|
|
|
|
|
# Erityisarvotkin ovat olioita:
|
|
|
|
|
|
|
|
nil # vastaa joidenkin kielten "null"-arvoa
|
|
|
|
true # tosi
|
|
|
|
false # epätosi
|
|
|
|
|
|
|
|
nil.class #=> NilClass
|
|
|
|
true.class #=> TrueClass
|
|
|
|
false.class #=> FalseClass
|
|
|
|
|
|
|
|
# Samanvertaisuuden testaus:
|
|
|
|
1 == 1 #=> true
|
|
|
|
2 == 1 #=> false
|
|
|
|
|
|
|
|
# ...ja sama eriarvoisuudelle:
|
|
|
|
1 != 1 #=> false
|
|
|
|
2 != 1 #=> true
|
|
|
|
|
|
|
|
# "nil" ja "false" ovat ainoat epätodet arvot; kaikki muu ymmärretään todeksi:
|
|
|
|
!nil #=> true
|
|
|
|
!false #=> true
|
|
|
|
!0 #=> false
|
|
|
|
|
|
|
|
# Lisää vertailuoperaatioita:
|
|
|
|
1 < 10 #=> true
|
|
|
|
1 > 10 #=> false
|
|
|
|
2 <= 2 #=> true
|
|
|
|
2 >= 2 #=> true
|
|
|
|
|
|
|
|
# Kahdensuuntainen vertailuoperaattori:
|
|
|
|
1 <=> 10 #=> -1
|
|
|
|
10 <=> 1 #=> 1
|
|
|
|
1 <=> 1 #=> 0
|
|
|
|
|
|
|
|
# Logiikkaoperaattorit:
|
|
|
|
true && false #=> false
|
|
|
|
true || false #=> true
|
|
|
|
!true #=> false
|
|
|
|
|
|
|
|
# Merkkipohjaisten logiikkaoperaattorien vaihtoehtona on sanalliset muodot,
|
|
|
|
# joilla on hyvin matala presedenssi. Niillä voi muokata ohjelman kulkua
|
|
|
|
# esimerkiksi väitelausekkeita ketjuttaen.
|
|
|
|
|
|
|
|
# Metodia `do_something_else` kutsutaan vain, jos `do_something` onnistuu:
|
|
|
|
do_something() and do_something_else()
|
|
|
|
# Metodia `log_error` kutsutaan vain, jos `do_something` epäonnistuu:
|
|
|
|
do_something() or log_error()
|
|
|
|
|
|
|
|
# Merkkijonot ovat olioita:
|
|
|
|
|
|
|
|
'Tässä on merkkijono'.class #=> String
|
|
|
|
"Rajaavat lainausmerkit voivat olla yksin- tai kaksinkertaisia".class #=> String
|
|
|
|
|
|
|
|
täyte = 'sisällyttää muita merkkijonoja'
|
|
|
|
"Kaksinkertaisilla lainausmerkeillä voi #{täyte}"
|
|
|
|
#=> "Kaksinkertaisilla lainausmerkeillä voi sisällyttää muita merkkijonoja"
|
|
|
|
|
|
|
|
# Yksinkertaisia lainausmerkkejä kannattaa silti suosia, sillä kaksinkertaiset
|
|
|
|
# merkit saattavat aiheuttaa turhia kielensisäisiä tarkistuksia.
|
|
|
|
|
|
|
|
# Merkkijonoja voi yhdistellä toisiinsa:
|
|
|
|
'hello ' + 'world' #=> "hello world"
|
|
|
|
|
|
|
|
# ...mutta luvut vaativat ensin tyyppimuunnoksen:
|
|
|
|
'hello ' + 3 #=> TypeError: can't convert Fixnum into String
|
|
|
|
'hello ' + 3.to_s #=> "hello 3"
|
|
|
|
|
|
|
|
# Merkkijonoja voi soveltaa laskutoimituksiin... odotettavin seurauksin:
|
|
|
|
'hello ' * 3 #=> "hello hello hello "
|
|
|
|
|
|
|
|
# Merkkijonoa voi jatkaa toisella:
|
|
|
|
'hello' << ' world' #=> "hello world"
|
|
|
|
|
|
|
|
# Tulosteen luonti kera rivinvaihdon:
|
|
|
|
puts "I'm printing!"
|
|
|
|
#=> I'm printing!
|
|
|
|
#=> nil
|
|
|
|
|
|
|
|
# ...ja ilman rivinvaihtoa:
|
|
|
|
print "I'm printing!"
|
|
|
|
#=> I'm printing! => nil
|
|
|
|
|
|
|
|
# Muuttujien määrittely:
|
|
|
|
x = 25 #=> 25
|
|
|
|
x #=> 25
|
|
|
|
|
|
|
|
# Arvon asettaminen palauttaa arvon itsensä, joten usean muuttujan arvon
|
|
|
|
# yhtäaikainen määrittely käy vaivatta:
|
|
|
|
x = y = 10 #=> 10
|
|
|
|
x #=> 10
|
|
|
|
y #=> 10
|
|
|
|
|
|
|
|
# Muuttujien sanaerottimena käytetään alaviivaa:
|
|
|
|
snake_case = true
|
|
|
|
|
|
|
|
# Lisäksi Rubyssa suositaan ytimekkäitä nimiä:
|
|
|
|
path_to_project_root = '/good/name/'
|
|
|
|
path = '/bad/name/'
|
|
|
|
|
|
|
|
# Symbolit
|
|
|
|
|
|
|
|
# Symbolit ovat muuttumattomia, uudelleenkäytettäviä vakioita.
|
|
|
|
# Niitä käytetään merkkijonojen sijaan, kun tarkoitus on viitata arvoon,
|
|
|
|
# jolla on tietty, pysyvä merkitys:
|
|
|
|
|
|
|
|
:pending.class #=> Symbol
|
|
|
|
|
|
|
|
status = :pending
|
|
|
|
|
|
|
|
status == :pending #=> true
|
|
|
|
|
|
|
|
status == 'pending' #=> false
|
|
|
|
|
|
|
|
status == :approved #=> false
|
|
|
|
|
|
|
|
# Taulukot
|
|
|
|
|
|
|
|
# Tässä taulukko:
|
|
|
|
array = [1, 2, 3, 4, 5] #=> [1, 2, 3, 4, 5]
|
|
|
|
|
|
|
|
# Taulukko saa koostua erityyppisistä arvoista:
|
|
|
|
[1, 'hello', false] #=> [1, "hello", false]
|
|
|
|
|
|
|
|
# Taulukon alkioihin voi viitata järjestysnumerolla nollasta alkaen:
|
|
|
|
array[0] #=> 1
|
|
|
|
array.first #=> 1
|
|
|
|
array[12] #=> nil
|
|
|
|
|
|
|
|
# Kuten laskutoimituksissa nähty syntaksisokeri on myös taulukon alkioiden haku
|
|
|
|
# pohjimmiltaan vain taulukko-olioon kuuluvan "[]"-metodin kutsu:
|
|
|
|
array.[] 0 #=> 1
|
|
|
|
array.[] 12 #=> nil
|
|
|
|
|
|
|
|
# Haku käy myös lopustapäin:
|
|
|
|
array[-1] #=> 5
|
|
|
|
array.last #=> 5
|
|
|
|
|
|
|
|
# Alitaulukon haku käy indeksiparilla...
|
|
|
|
array[2, 3] #=> [3, 4, 5]
|
|
|
|
|
|
|
|
# ...tai määrittelemällä väli:
|
|
|
|
array[1..3] #=> [2, 3, 4]
|
|
|
|
|
|
|
|
# Taulukon voi kääntää:
|
|
|
|
a=[1,2,3]
|
|
|
|
a.reverse! #=> [3,2,1]
|
|
|
|
|
|
|
|
# Ja sitä voi jatkaa näin...
|
|
|
|
array << 6 #=> [1, 2, 3, 4, 5, 6]
|
|
|
|
|
|
|
|
# ...tai näin:
|
|
|
|
array.push(6) #=> [1, 2, 3, 4, 5, 6]
|
|
|
|
|
|
|
|
# Alkion olemassaolon tarkistus:
|
|
|
|
array.include?(1) #=> true
|
|
|
|
|
|
|
|
# Hashit eli assosiaatiotaulut ovat Rubyn tärkein avain-/arvoparirakenne.
|
|
|
|
# Hash luodaan aaltosulkeilla:
|
|
|
|
hash = { 'color' => 'green', 'number' => 5 }
|
|
|
|
|
|
|
|
hash.keys #=> ['color', 'number']
|
|
|
|
|
|
|
|
# Hash toimii erityisen nopeasti, kun haetaan arvoa avaimen perusteella:
|
|
|
|
hash['color'] #=> 'green'
|
|
|
|
hash['number'] #=> 5
|
|
|
|
|
|
|
|
# Jos hashistä ei löyty avainta vastaavaa arvoa, palautetaan nil-arvo:
|
|
|
|
hash['nothing here'] #=> nil
|
|
|
|
|
|
|
|
# Symbolihashin määrittelylle on oma syntaksinsa (alkaen Rubyn versiosta 1.9):
|
|
|
|
new_hash = { defcon: 3, action: true }
|
|
|
|
new_hash.keys #=> [:defcon, :action]
|
|
|
|
|
|
|
|
# Hashin avaimen ja arvon olemassaolon tarkistus:
|
|
|
|
new_hash.key?(:defcon) #=> true
|
|
|
|
new_hash.value?(3) #=> true
|
|
|
|
|
|
|
|
# Vinkki! Sekä taulukot että hashit sisältävät Enumerable-moduulin,
|
|
|
|
# johon kuuluu useita hyödyllisiä iterointimetodeja kuten .each, .map,
|
|
|
|
# .reduce ja .count
|
|
|
|
|
|
|
|
# Rakenteita
|
|
|
|
|
|
|
|
if true
|
|
|
|
'if statement'
|
|
|
|
elsif false
|
|
|
|
'else if, optional'
|
|
|
|
else
|
|
|
|
'else, also optional'
|
|
|
|
end
|
|
|
|
|
|
|
|
for counter in 1..5
|
|
|
|
puts "iteration #{counter}"
|
|
|
|
end
|
|
|
|
#=> iteration 1
|
|
|
|
#=> iteration 2
|
|
|
|
#=> iteration 3
|
|
|
|
#=> iteration 4
|
|
|
|
#=> iteration 5
|
|
|
|
|
|
|
|
# HUOMAA, että for-rakennetta kannattaa välttää, sillä Rubyssa suosittu
|
|
|
|
# each-metodi ajaa saman asian idiomaattisemmin. Each-metodi ottaa ainoana
|
|
|
|
# argumenttinaan lohkon. Lohkot toimivat pitkälti samoin kuin muiden kielten
|
|
|
|
# anonyymit funktiot, lambdat tai sulkeumat.
|
|
|
|
|
|
|
|
# Lukuvälit vastaavat each-metodiin, jolloin sille annettu lohko ajetaan
|
|
|
|
# kerran jokaiselle välin kokonaisluvulle.
|
|
|
|
# Lukuvälin each-rakenne lohkoineen näyttää tältä:
|
|
|
|
|
|
|
|
(1..5).each do |counter|
|
|
|
|
puts "iteration #{counter}"
|
|
|
|
end
|
|
|
|
#=> iteration 1
|
|
|
|
#=> iteration 2
|
|
|
|
#=> iteration 3
|
|
|
|
#=> iteration 4
|
|
|
|
#=> iteration 5
|
|
|
|
|
|
|
|
# Lohkoa ympäröivät do/end-avainsanat voi korvata myös aaltosulkeilla:
|
|
|
|
(1..5).each { |counter| puts "iteration #{counter}" }
|
|
|
|
|
|
|
|
# Lukuvälien lisäksi myös tietorakenteita voidaan iteroida each-metodilla:
|
|
|
|
array.each do |element|
|
|
|
|
puts "#{element} is part of the array"
|
|
|
|
end
|
|
|
|
hash.each do |key, value|
|
|
|
|
puts "#{key} is #{value}"
|
|
|
|
end
|
|
|
|
|
|
|
|
# Taulukoita voi iteroida metodilla each_with_index, jolloin lohko saa
|
|
|
|
# argumenteikseen sekä alkion että indeksin:
|
|
|
|
array.each_with_index do |element, index|
|
|
|
|
puts "#{element} is number #{index} in the array"
|
|
|
|
end
|
|
|
|
|
|
|
|
counter = 1
|
|
|
|
while counter <= 5 do
|
|
|
|
puts "iteration #{counter}"
|
|
|
|
counter += 1
|
|
|
|
end
|
|
|
|
#=> iteration 1
|
|
|
|
#=> iteration 2
|
|
|
|
#=> iteration 3
|
|
|
|
#=> iteration 4
|
|
|
|
#=> iteration 5
|
|
|
|
|
|
|
|
# Each-metodin lisäksi Rubyssa on useita muita iterointimetodeja kuten
|
|
|
|
# "map" ja "reduce". Näistä "map" kutsuttuna taulukolla ottaa argumentikseen
|
|
|
|
# lohkon, suorittaa sen kerran jokaiselle rakenteen jäsenelle, ja lopuksi
|
|
|
|
# palauttaa uuden taulukon, jonka jäsenet ovat lohkon suorituksen tuloksia.
|
|
|
|
|
|
|
|
array = [1, 2, 3, 4, 5]
|
|
|
|
doubled = array.map do |element|
|
|
|
|
element * 2
|
|
|
|
end
|
|
|
|
puts doubled
|
|
|
|
#=> [2,4,6,8,10]
|
|
|
|
puts array
|
|
|
|
#=> [1,2,3,4,5]
|
|
|
|
|
|
|
|
# Case-rakenne siirtää ohjelman kulun yhdelle monista määritellyistä poluista:
|
|
|
|
|
|
|
|
grade = 'B'
|
|
|
|
|
|
|
|
case grade
|
|
|
|
when 'A'
|
|
|
|
puts 'Way to go kiddo'
|
|
|
|
when 'B'
|
|
|
|
puts 'Better luck next time'
|
|
|
|
when 'C'
|
|
|
|
puts 'You can do better'
|
|
|
|
when 'D'
|
|
|
|
puts 'Scraping through'
|
|
|
|
when 'F'
|
|
|
|
puts 'You failed!'
|
|
|
|
else
|
|
|
|
puts 'Alternative grading system, eh?'
|
|
|
|
end
|
|
|
|
#=> "Better luck next time"
|
|
|
|
|
|
|
|
# Case-rakenteessa voidaan hyödyntää lukuvälejä:
|
|
|
|
grade = 82
|
|
|
|
case grade
|
|
|
|
when 90..100
|
|
|
|
puts 'Hooray!'
|
|
|
|
when 80...90
|
|
|
|
puts 'OK job'
|
|
|
|
else
|
|
|
|
puts 'You failed!'
|
|
|
|
end
|
|
|
|
#=> "OK job"
|
|
|
|
|
|
|
|
# Virheidenkäsittely:
|
|
|
|
begin
|
|
|
|
# Seuraava koodinpätkä aiheuttaa NoMemoryError-poikkeuksen
|
|
|
|
raise NoMemoryError, 'You ran out of memory.'
|
|
|
|
rescue NoMemoryError => exception_variable
|
|
|
|
puts 'NoMemoryError was raised', exception_variable
|
|
|
|
rescue RuntimeError => other_exception_variable
|
|
|
|
puts 'RuntimeError was raised now'
|
|
|
|
else
|
|
|
|
puts 'This runs if no exceptions were thrown at all'
|
|
|
|
ensure
|
|
|
|
puts 'This code always runs no matter what'
|
|
|
|
end
|
|
|
|
|
|
|
|
# Ylimmän näkyvyysalueen metodi näyttää itsenäiseltä funktiolta:
|
|
|
|
def double(x)
|
|
|
|
x * 2
|
|
|
|
end
|
|
|
|
|
|
|
|
# Funktiot (ja lohkot) palauttavat implisiittisesti
|
|
|
|
# viimeiseksi ajamansa lausekkeen arvon:
|
|
|
|
double(2) #=> 4
|
|
|
|
|
|
|
|
# Metodikutsun argumentteja ympäröivät kaarisulkeet voi jättää pois,
|
|
|
|
# kunhan koodi ei muutu monitulkintaiseksi:
|
|
|
|
|
|
|
|
double 3 #=> 6
|
|
|
|
|
|
|
|
double double 3 #=> 12
|
|
|
|
|
|
|
|
def sum(x, y)
|
|
|
|
x + y
|
|
|
|
end
|
|
|
|
|
|
|
|
# Argumentit erotetaan pilkuilla:
|
|
|
|
|
|
|
|
sum 3, 4 #=> 7
|
|
|
|
|
|
|
|
sum sum(3, 4), 5 #=> 12
|
|
|
|
|
|
|
|
# Kaikilla metodeilla on implisiittinen lohkoparametri,
|
|
|
|
# joka voidaan suorittaa yield-avainsanalla:
|
|
|
|
|
|
|
|
def surround
|
|
|
|
puts '{'
|
|
|
|
yield
|
|
|
|
puts '}'
|
|
|
|
end
|
|
|
|
|
|
|
|
surround { puts 'hello world' }
|
|
|
|
|
|
|
|
# {
|
|
|
|
# hello world
|
|
|
|
# }
|
|
|
|
|
|
|
|
# Metodille annetun lohkon voi nimetä parametrilistassa &-merkin avulla,
|
|
|
|
# minkä jälkeen se suoritetaan call-metodilla:
|
|
|
|
def guests(&block)
|
|
|
|
block.call 'some_argument'
|
|
|
|
end
|
|
|
|
|
|
|
|
# Metodille voi antaa vaihtelevan määrän muuttujia. Ne siirretään taulukkoon,
|
|
|
|
# jolle annetaan parametrilistassa nimi \*-merkin avulla
|
|
|
|
def guests(*array)
|
|
|
|
array.each { |guest| puts guest }
|
|
|
|
end
|
|
|
|
|
|
|
|
# Luokan määritys aloitetaan class-avainsanalla:
|
|
|
|
|
|
|
|
class Human
|
|
|
|
|
|
|
|
# Tässä luokkamuuttuja, joka on yhteinen kaikille luokan olioille:
|
|
|
|
@@species = 'H. sapiens'
|
|
|
|
|
|
|
|
# Alustusmetodin määrittely:
|
|
|
|
def initialize(name, age = 0)
|
|
|
|
# name-oliomuuttujan arvon asetus metodille annetun name-muuttujan mukaan:
|
|
|
|
@name = name
|
|
|
|
|
|
|
|
# Jos tätä metodia kutsuessa jätetään toinen argumentti (age) antamatta,
|
|
|
|
# saa se parametriluettelossa määritetyn arvon 0:
|
|
|
|
@age = age
|
|
|
|
end
|
|
|
|
|
|
|
|
# Tyypillinen oliomuuttujan arvon asettava metodi:
|
|
|
|
def name=(name)
|
|
|
|
@name = name
|
|
|
|
end
|
|
|
|
|
|
|
|
# Tyypillinen oliomuuttujan arvon palauttava metodi:
|
|
|
|
def name
|
|
|
|
@name
|
|
|
|
end
|
|
|
|
|
|
|
|
# Edelliset kaksi metodia voi ilmaista idiomaattisemmin myös näin:
|
|
|
|
attr_accessor :name
|
|
|
|
|
|
|
|
# Lisäksi arvon palauttavan ja asettavan metodin voi määritellä erikseen:
|
|
|
|
attr_reader :name
|
|
|
|
attr_writer :name
|
|
|
|
|
|
|
|
# Luokkametodeissa käytetään avainsanaa self erotuksena oliometodeista.
|
|
|
|
# Luokkametodia voi kutsua vain luokalla itsellään, ei olioilla:
|
|
|
|
def self.say(msg)
|
|
|
|
puts msg
|
|
|
|
end
|
|
|
|
|
|
|
|
def species
|
|
|
|
@@species
|
|
|
|
end
|
|
|
|
end
|
|
|
|
|
|
|
|
# Olion luonti:
|
|
|
|
|
|
|
|
jim = Human.new('Jim Halpert')
|
|
|
|
|
|
|
|
dwight = Human.new('Dwight K. Schrute')
|
|
|
|
|
|
|
|
# Olion metodien kutsuja:
|
|
|
|
jim.species #=> "H. sapiens"
|
|
|
|
jim.name #=> "Jim Halpert"
|
|
|
|
jim.name = "Jim Halpert II" #=> "Jim Halpert II"
|
|
|
|
jim.name #=> "Jim Halpert II"
|
|
|
|
dwight.species #=> "H. sapiens"
|
|
|
|
dwight.name #=> "Dwight K. Schrute"
|
|
|
|
|
|
|
|
# Luokkametodin kutsu:
|
|
|
|
Human.say('Hi') #=> "Hi"
|
|
|
|
|
|
|
|
# Muuttujan näkyvyysalueen voi määritellä etuliitteellä.
|
|
|
|
|
|
|
|
# $-alkuiset muuttujat ovat globaaleja:
|
|
|
|
$var = "I'm a global var"
|
|
|
|
defined? $var #=> "global-variable"
|
|
|
|
|
|
|
|
# @-alkuiset muuttujat kuuluvat oliolle,
|
|
|
|
# jonka näkyvyysalueella määrittely tehdään:
|
|
|
|
@var = "I'm an instance var"
|
|
|
|
defined? @var #=> "instance-variable"
|
|
|
|
|
|
|
|
# @@-alkuiset muuttujat kuuluvat vastaavasti näkyvyysalueensa luokalle:
|
|
|
|
@@var = "I'm a class var"
|
|
|
|
defined? @@var #=> "class variable"
|
|
|
|
|
|
|
|
# Isolla alkukirjaimella nimetyt muuttujat ovatkin vakioita:
|
|
|
|
Var = "I'm a constant"
|
|
|
|
defined? Var #=> "constant"
|
|
|
|
|
|
|
|
# Kuten odottaa saattaa, myös luokat itsessään ovat olioita.
|
|
|
|
# Siksi niille voi määritellä muuttujia, jotka ovat yhteisiä kaikille
|
|
|
|
# luokan ilmentymille ja perillisille.
|
|
|
|
|
|
|
|
# Tavallisen luokan määrittely:
|
|
|
|
|
|
|
|
class Human
|
|
|
|
@@foo = 0
|
|
|
|
|
|
|
|
def self.foo
|
|
|
|
@@foo
|
|
|
|
end
|
|
|
|
|
|
|
|
def self.foo=(value)
|
|
|
|
@@foo = value
|
|
|
|
end
|
|
|
|
end
|
|
|
|
|
|
|
|
# Perillisluokan määrittely:
|
|
|
|
|
|
|
|
class Worker < Human
|
|
|
|
end
|
|
|
|
|
|
|
|
Human.foo # 0
|
|
|
|
Worker.foo # 0
|
|
|
|
|
|
|
|
Human.foo = 2 # 2
|
|
|
|
Worker.foo # 2
|
|
|
|
|
|
|
|
# Oliomuuttuja on kuitenkin olion oma eikä periydy:
|
|
|
|
|
|
|
|
class Human
|
|
|
|
@bar = 0
|
|
|
|
|
|
|
|
def self.bar
|
|
|
|
@bar
|
|
|
|
end
|
|
|
|
|
|
|
|
def self.bar=(value)
|
|
|
|
@bar = value
|
|
|
|
end
|
|
|
|
end
|
|
|
|
|
|
|
|
class Doctor < Human
|
|
|
|
end
|
|
|
|
|
|
|
|
Human.bar # 0
|
|
|
|
Doctor.bar # nil
|
|
|
|
|
|
|
|
module ModuleExample
|
|
|
|
def foo
|
|
|
|
'foo'
|
|
|
|
end
|
|
|
|
end
|
|
|
|
|
|
|
|
# Moduulien lisääminen luokkaan "include"-avainsanalla siirtää moduulin metodit
|
|
|
|
# luokan ilmentymille, kun taas "extend" avainsana siirtää metodit
|
|
|
|
# luokalle itselleen:
|
|
|
|
|
|
|
|
class Person
|
|
|
|
include ModuleExample
|
|
|
|
end
|
|
|
|
|
|
|
|
class Book
|
|
|
|
extend ModuleExample
|
|
|
|
end
|
|
|
|
|
|
|
|
Person.foo # => NoMethodError: undefined method `foo' for Person:Class
|
|
|
|
Person.new.foo # => 'foo'
|
|
|
|
Book.foo # => 'foo'
|
|
|
|
Book.new.foo # => NoMethodError: undefined method `foo'
|
|
|
|
|
|
|
|
# Callback-tyyppiset metodit suoritetaan moduulia sisällyttäessä:
|
|
|
|
|
|
|
|
module ConcernExample
|
|
|
|
def self.included(base)
|
|
|
|
base.extend(ClassMethods)
|
|
|
|
base.send(:include, InstanceMethods)
|
|
|
|
end
|
|
|
|
|
|
|
|
module ClassMethods
|
|
|
|
def bar
|
|
|
|
'bar'
|
|
|
|
end
|
|
|
|
end
|
|
|
|
|
|
|
|
module InstanceMethods
|
|
|
|
def qux
|
|
|
|
'qux'
|
|
|
|
end
|
|
|
|
end
|
|
|
|
end
|
|
|
|
|
|
|
|
class Something
|
|
|
|
include ConcernExample
|
|
|
|
end
|
|
|
|
|
|
|
|
Something.bar # => 'bar'
|
|
|
|
Something.qux # => NoMethodError: undefined method `qux'
|
|
|
|
Something.new.bar # => NoMethodError: undefined method `bar'
|
|
|
|
Something.new.qux # => 'qux'
|
|
|
|
```
|
|
|
|
|
|
|
|
## Lisämateriaalia englanniksi
|
|
|
|
|
|
|
|
- [Learn Ruby by Example with Challenges](http://www.learneroo.com/modules/61/nodes/338) - Selaimessa tehtäviä harjoituksia tämän dokumentin hengessä
|
|
|
|
- [An Interactive Tutorial for Ruby](https://rubymonk.com/)
|
|
|
|
- [Official Documentation](http://www.ruby-doc.org/core-2.1.1/) - Virallinen dokumentaatio
|
|
|
|
- [Ruby from other languages](https://www.ruby-lang.org/en/documentation/ruby-from-other-languages/)
|
|
|
|
- [Programming Ruby](http://www.amazon.com/Programming-Ruby-1-9-2-0-Programmers/dp/1937785491/) - Vanhempi, mutta [ilmainen painos](http://ruby-doc.com/docs/ProgrammingRuby/) on luettavissa netissä
|
|
|
|
- [Ruby Style Guide](https://github.com/bbatsov/ruby-style-guide) - Yhteisön luoma Ruby-tyyliopas
|
|
|
|
- [Try Ruby](http://tryruby.org) - Rubyn perusteet interaktiivisesti
|