mirror of
https://github.com/adambard/learnxinyminutes-docs.git
synced 2024-12-26 00:31:39 +03:00
Translate Go-tutorial to Finnish
This commit is contained in:
parent
5b0db44e7c
commit
f5b8d83800
428
fi-fi/go-fi.html.markdown
Normal file
428
fi-fi/go-fi.html.markdown
Normal file
@ -0,0 +1,428 @@
|
|||||||
|
---
|
||||||
|
name: Go
|
||||||
|
category: language
|
||||||
|
language: Go
|
||||||
|
filename: learngo.go
|
||||||
|
contributors:
|
||||||
|
- ["Sonia Keys", "https://github.com/soniakeys"]
|
||||||
|
- ["Christopher Bess", "https://github.com/cbess"]
|
||||||
|
- ["Jesse Johnson", "https://github.com/holocronweaver"]
|
||||||
|
- ["Quint Guvernator", "https://github.com/qguv"]
|
||||||
|
- ["Jose Donizetti", "https://github.com/josedonizetti"]
|
||||||
|
- ["Alexej Friesen", "https://github.com/heyalexej"]
|
||||||
|
- ["Clayton Walker", "https://github.com/cwalk"]
|
||||||
|
---
|
||||||
|
|
||||||
|
Go was created out of the need to get work done. It's not the latest trend
|
||||||
|
in computer science, but it is the newest fastest way to solve real-world
|
||||||
|
problems.
|
||||||
|
|
||||||
|
It has familiar concepts of imperative languages with static typing.
|
||||||
|
It's fast to compile and fast to execute, it adds easy-to-understand
|
||||||
|
concurrency to leverage today's multi-core CPUs, and has features to
|
||||||
|
help with large-scale programming.
|
||||||
|
|
||||||
|
Go comes with a great standard library and an enthusiastic community.
|
||||||
|
|
||||||
|
```go
|
||||||
|
// Single line comment
|
||||||
|
/* Multi-
|
||||||
|
line comment */
|
||||||
|
|
||||||
|
// A package clause starts every source file.
|
||||||
|
// Main is a special name declaring an executable rather than a library.
|
||||||
|
package main
|
||||||
|
|
||||||
|
// Import declaration declares library packages referenced in this file.
|
||||||
|
import (
|
||||||
|
"fmt" // A package in the Go standard library.
|
||||||
|
"io/ioutil" // Implements some I/O utility functions.
|
||||||
|
m "math" // Math library with local alias m.
|
||||||
|
"net/http" // Yes, a web server!
|
||||||
|
"strconv" // String conversions.
|
||||||
|
)
|
||||||
|
|
||||||
|
// A function definition. Main is special. It is the entry point for the
|
||||||
|
// executable program. Love it or hate it, Go uses brace brackets.
|
||||||
|
func main() {
|
||||||
|
// Println outputs a line to stdout.
|
||||||
|
// Qualify it with the package name, fmt.
|
||||||
|
fmt.Println("Hello world!")
|
||||||
|
|
||||||
|
// Call another function within this package.
|
||||||
|
beyondHello()
|
||||||
|
}
|
||||||
|
|
||||||
|
// Functions have parameters in parentheses.
|
||||||
|
// If there are no parameters, empty parentheses are still required.
|
||||||
|
func beyondHello() {
|
||||||
|
var x int // Variable declaration. Variables must be declared before use.
|
||||||
|
x = 3 // Variable assignment.
|
||||||
|
// "Short" declarations use := to infer the type, declare, and assign.
|
||||||
|
y := 4
|
||||||
|
sum, prod := learnMultiple(x, y) // Function returns two values.
|
||||||
|
fmt.Println("sum:", sum, "prod:", prod) // Simple output.
|
||||||
|
learnTypes() // < y minutes, learn more!
|
||||||
|
}
|
||||||
|
|
||||||
|
/* <- multiline comment
|
||||||
|
Functions can have parameters and (multiple!) return values.
|
||||||
|
Here `x`, `y` are the arguments and `sum`, `prod` is the signature (what's returned).
|
||||||
|
Note that `x` and `sum` receive the type `int`.
|
||||||
|
*/
|
||||||
|
func learnMultiple(x, y int) (sum, prod int) {
|
||||||
|
return x + y, x * y // Return two values.
|
||||||
|
}
|
||||||
|
|
||||||
|
// Some built-in types and literals.
|
||||||
|
func learnTypes() {
|
||||||
|
// Short declaration usually gives you what you want.
|
||||||
|
str := "Learn Go!" // string type.
|
||||||
|
|
||||||
|
s2 := `A "raw" string literal
|
||||||
|
can include line breaks.` // Same string type.
|
||||||
|
|
||||||
|
// Non-ASCII literal. Go source is UTF-8.
|
||||||
|
g := 'Σ' // rune type, an alias for int32, holds a unicode code point.
|
||||||
|
|
||||||
|
f := 3.14195 // float64, an IEEE-754 64-bit floating point number.
|
||||||
|
c := 3 + 4i // complex128, represented internally with two float64's.
|
||||||
|
|
||||||
|
// var syntax with initializers.
|
||||||
|
var u uint = 7 // Unsigned, but implementation dependent size as with int.
|
||||||
|
var pi float32 = 22. / 7
|
||||||
|
|
||||||
|
// Conversion syntax with a short declaration.
|
||||||
|
n := byte('\n') // byte is an alias for uint8.
|
||||||
|
|
||||||
|
// Arrays have size fixed at compile time.
|
||||||
|
var a4 [4]int // An array of 4 ints, initialized to all 0.
|
||||||
|
a3 := [...]int{3, 1, 5} // An array initialized with a fixed size of three
|
||||||
|
// elements, with values 3, 1, and 5.
|
||||||
|
|
||||||
|
// Slices have dynamic size. Arrays and slices each have advantages
|
||||||
|
// but use cases for slices are much more common.
|
||||||
|
s3 := []int{4, 5, 9} // Compare to a3. No ellipsis here.
|
||||||
|
s4 := make([]int, 4) // Allocates slice of 4 ints, initialized to all 0.
|
||||||
|
var d2 [][]float64 // Declaration only, nothing allocated here.
|
||||||
|
bs := []byte("a slice") // Type conversion syntax.
|
||||||
|
|
||||||
|
// Because they are dynamic, slices can be appended to on-demand.
|
||||||
|
// To append elements to a slice, the built-in append() function is used.
|
||||||
|
// First argument is a slice to which we are appending. Commonly,
|
||||||
|
// the array variable is updated in place, as in example below.
|
||||||
|
s := []int{1, 2, 3} // Result is a slice of length 3.
|
||||||
|
s = append(s, 4, 5, 6) // Added 3 elements. Slice now has length of 6.
|
||||||
|
fmt.Println(s) // Updated slice is now [1 2 3 4 5 6]
|
||||||
|
|
||||||
|
// To append another slice, instead of list of atomic elements we can
|
||||||
|
// pass a reference to a slice or a slice literal like this, with a
|
||||||
|
// trailing ellipsis, meaning take a slice and unpack its elements,
|
||||||
|
// appending them to slice s.
|
||||||
|
s = append(s, []int{7, 8, 9}...) // Second argument is a slice literal.
|
||||||
|
fmt.Println(s) // Updated slice is now [1 2 3 4 5 6 7 8 9]
|
||||||
|
|
||||||
|
p, q := learnMemory() // Declares p, q to be type pointer to int.
|
||||||
|
fmt.Println(*p, *q) // * follows a pointer. This prints two ints.
|
||||||
|
|
||||||
|
// Maps are a dynamically growable associative array type, like the
|
||||||
|
// hash or dictionary types of some other languages.
|
||||||
|
m := map[string]int{"three": 3, "four": 4}
|
||||||
|
m["one"] = 1
|
||||||
|
|
||||||
|
// Unused variables are an error in Go.
|
||||||
|
// The underscore lets you "use" a variable but discard its value.
|
||||||
|
_, _, _, _, _, _, _, _, _, _ = str, s2, g, f, u, pi, n, a3, s4, bs
|
||||||
|
// Output of course counts as using a variable.
|
||||||
|
fmt.Println(s, c, a4, s3, d2, m)
|
||||||
|
|
||||||
|
learnFlowControl() // Back in the flow.
|
||||||
|
}
|
||||||
|
|
||||||
|
// It is possible, unlike in many other languages for functions in go
|
||||||
|
// to have named return values.
|
||||||
|
// Assigning a name to the type being returned in the function declaration line
|
||||||
|
// allows us to easily return from multiple points in a function as well as to
|
||||||
|
// only use the return keyword, without anything further.
|
||||||
|
func learnNamedReturns(x, y int) (z int) {
|
||||||
|
z = x * y
|
||||||
|
return // z is implicit here, because we named it earlier.
|
||||||
|
}
|
||||||
|
|
||||||
|
// Go is fully garbage collected. It has pointers but no pointer arithmetic.
|
||||||
|
// You can make a mistake with a nil pointer, but not by incrementing a pointer.
|
||||||
|
func learnMemory() (p, q *int) {
|
||||||
|
// Named return values p and q have type pointer to int.
|
||||||
|
p = new(int) // Built-in function new allocates memory.
|
||||||
|
// The allocated int is initialized to 0, p is no longer nil.
|
||||||
|
s := make([]int, 20) // Allocate 20 ints as a single block of memory.
|
||||||
|
s[3] = 7 // Assign one of them.
|
||||||
|
r := -2 // Declare another local variable.
|
||||||
|
return &s[3], &r // & takes the address of an object.
|
||||||
|
}
|
||||||
|
|
||||||
|
func expensiveComputation() float64 {
|
||||||
|
return m.Exp(10)
|
||||||
|
}
|
||||||
|
|
||||||
|
func learnFlowControl() {
|
||||||
|
// If statements require brace brackets, and do not require parentheses.
|
||||||
|
if true {
|
||||||
|
fmt.Println("told ya")
|
||||||
|
}
|
||||||
|
// Formatting is standardized by the command line command "go fmt."
|
||||||
|
if false {
|
||||||
|
// Pout.
|
||||||
|
} else {
|
||||||
|
// Gloat.
|
||||||
|
}
|
||||||
|
// Use switch in preference to chained if statements.
|
||||||
|
x := 42.0
|
||||||
|
switch x {
|
||||||
|
case 0:
|
||||||
|
case 1:
|
||||||
|
case 42:
|
||||||
|
// Cases don't "fall through".
|
||||||
|
/*
|
||||||
|
There is a `fallthrough` keyword however, see:
|
||||||
|
https://github.com/golang/go/wiki/Switch#fall-through
|
||||||
|
*/
|
||||||
|
case 43:
|
||||||
|
// Unreached.
|
||||||
|
default:
|
||||||
|
// Default case is optional.
|
||||||
|
}
|
||||||
|
// Like if, for doesn't use parens either.
|
||||||
|
// Variables declared in for and if are local to their scope.
|
||||||
|
for x := 0; x < 3; x++ { // ++ is a statement.
|
||||||
|
fmt.Println("iteration", x)
|
||||||
|
}
|
||||||
|
// x == 42 here.
|
||||||
|
|
||||||
|
// For is the only loop statement in Go, but it has alternate forms.
|
||||||
|
for { // Infinite loop.
|
||||||
|
break // Just kidding.
|
||||||
|
continue // Unreached.
|
||||||
|
}
|
||||||
|
|
||||||
|
// You can use range to iterate over an array, a slice, a string, a map, or a channel.
|
||||||
|
// range returns one (channel) or two values (array, slice, string and map).
|
||||||
|
for key, value := range map[string]int{"one": 1, "two": 2, "three": 3} {
|
||||||
|
// for each pair in the map, print key and value
|
||||||
|
fmt.Printf("key=%s, value=%d\n", key, value)
|
||||||
|
}
|
||||||
|
|
||||||
|
// As with for, := in an if statement means to declare and assign
|
||||||
|
// y first, then test y > x.
|
||||||
|
if y := expensiveComputation(); y > x {
|
||||||
|
x = y
|
||||||
|
}
|
||||||
|
// Function literals are closures.
|
||||||
|
xBig := func() bool {
|
||||||
|
return x > 10000 // References x declared above switch statement.
|
||||||
|
}
|
||||||
|
fmt.Println("xBig:", xBig()) // true (we last assigned e^10 to x).
|
||||||
|
x = 1.3e3 // This makes x == 1300
|
||||||
|
fmt.Println("xBig:", xBig()) // false now.
|
||||||
|
|
||||||
|
// What's more is function literals may be defined and called inline,
|
||||||
|
// acting as an argument to function, as long as:
|
||||||
|
// a) function literal is called immediately (),
|
||||||
|
// b) result type matches expected type of argument.
|
||||||
|
fmt.Println("Add + double two numbers: ",
|
||||||
|
func(a, b int) int {
|
||||||
|
return (a + b) * 2
|
||||||
|
}(10, 2)) // Called with args 10 and 2
|
||||||
|
// => Add + double two numbers: 24
|
||||||
|
|
||||||
|
// When you need it, you'll love it.
|
||||||
|
goto love
|
||||||
|
love:
|
||||||
|
|
||||||
|
learnFunctionFactory() // func returning func is fun(3)(3)
|
||||||
|
learnDefer() // A quick detour to an important keyword.
|
||||||
|
learnInterfaces() // Good stuff coming up!
|
||||||
|
}
|
||||||
|
|
||||||
|
func learnFunctionFactory() {
|
||||||
|
// Next two are equivalent, with second being more practical
|
||||||
|
fmt.Println(sentenceFactory("summer")("A beautiful", "day!"))
|
||||||
|
|
||||||
|
d := sentenceFactory("summer")
|
||||||
|
fmt.Println(d("A beautiful", "day!"))
|
||||||
|
fmt.Println(d("A lazy", "afternoon!"))
|
||||||
|
}
|
||||||
|
|
||||||
|
// Decorators are common in other languages. Same can be done in Go
|
||||||
|
// with function literals that accept arguments.
|
||||||
|
func sentenceFactory(mystring string) func(before, after string) string {
|
||||||
|
return func(before, after string) string {
|
||||||
|
return fmt.Sprintf("%s %s %s", before, mystring, after) // new string
|
||||||
|
}
|
||||||
|
}
|
||||||
|
|
||||||
|
func learnDefer() (ok bool) {
|
||||||
|
// Deferred statements are executed just before the function returns.
|
||||||
|
defer fmt.Println("deferred statements execute in reverse (LIFO) order.")
|
||||||
|
defer fmt.Println("\nThis line is being printed first because")
|
||||||
|
// Defer is commonly used to close a file, so the function closing the
|
||||||
|
// file stays close to the function opening the file.
|
||||||
|
return true
|
||||||
|
}
|
||||||
|
|
||||||
|
// Define Stringer as an interface type with one method, String.
|
||||||
|
type Stringer interface {
|
||||||
|
String() string
|
||||||
|
}
|
||||||
|
|
||||||
|
// Define pair as a struct with two fields, ints named x and y.
|
||||||
|
type pair struct {
|
||||||
|
x, y int
|
||||||
|
}
|
||||||
|
|
||||||
|
// Define a method on type pair. Pair now implements Stringer.
|
||||||
|
func (p pair) String() string { // p is called the "receiver"
|
||||||
|
// Sprintf is another public function in package fmt.
|
||||||
|
// Dot syntax references fields of p.
|
||||||
|
return fmt.Sprintf("(%d, %d)", p.x, p.y)
|
||||||
|
}
|
||||||
|
|
||||||
|
func learnInterfaces() {
|
||||||
|
// Brace syntax is a "struct literal". It evaluates to an initialized
|
||||||
|
// struct. The := syntax declares and initializes p to this struct.
|
||||||
|
p := pair{3, 4}
|
||||||
|
fmt.Println(p.String()) // Call String method of p, of type pair.
|
||||||
|
var i Stringer // Declare i of interface type Stringer.
|
||||||
|
i = p // Valid because pair implements Stringer
|
||||||
|
// Call String method of i, of type Stringer. Output same as above.
|
||||||
|
fmt.Println(i.String())
|
||||||
|
|
||||||
|
// Functions in the fmt package call the String method to ask an object
|
||||||
|
// for a printable representation of itself.
|
||||||
|
fmt.Println(p) // Output same as above. Println calls String method.
|
||||||
|
fmt.Println(i) // Output same as above.
|
||||||
|
|
||||||
|
learnVariadicParams("great", "learning", "here!")
|
||||||
|
}
|
||||||
|
|
||||||
|
// Functions can have variadic parameters.
|
||||||
|
func learnVariadicParams(myStrings ...interface{}) {
|
||||||
|
// Iterate each value of the variadic.
|
||||||
|
// The underbar here is ignoring the index argument of the array.
|
||||||
|
for _, param := range myStrings {
|
||||||
|
fmt.Println("param:", param)
|
||||||
|
}
|
||||||
|
|
||||||
|
// Pass variadic value as a variadic parameter.
|
||||||
|
fmt.Println("params:", fmt.Sprintln(myStrings...))
|
||||||
|
|
||||||
|
learnErrorHandling()
|
||||||
|
}
|
||||||
|
|
||||||
|
func learnErrorHandling() {
|
||||||
|
// ", ok" idiom used to tell if something worked or not.
|
||||||
|
m := map[int]string{3: "three", 4: "four"}
|
||||||
|
if x, ok := m[1]; !ok { // ok will be false because 1 is not in the map.
|
||||||
|
fmt.Println("no one there")
|
||||||
|
} else {
|
||||||
|
fmt.Print(x) // x would be the value, if it were in the map.
|
||||||
|
}
|
||||||
|
// An error value communicates not just "ok" but more about the problem.
|
||||||
|
if _, err := strconv.Atoi("non-int"); err != nil { // _ discards value
|
||||||
|
// prints 'strconv.ParseInt: parsing "non-int": invalid syntax'
|
||||||
|
fmt.Println(err)
|
||||||
|
}
|
||||||
|
// We'll revisit interfaces a little later. Meanwhile,
|
||||||
|
learnConcurrency()
|
||||||
|
}
|
||||||
|
|
||||||
|
// c is a channel, a concurrency-safe communication object.
|
||||||
|
func inc(i int, c chan int) {
|
||||||
|
c <- i + 1 // <- is the "send" operator when a channel appears on the left.
|
||||||
|
}
|
||||||
|
|
||||||
|
// We'll use inc to increment some numbers concurrently.
|
||||||
|
func learnConcurrency() {
|
||||||
|
// Same make function used earlier to make a slice. Make allocates and
|
||||||
|
// initializes slices, maps, and channels.
|
||||||
|
c := make(chan int)
|
||||||
|
// Start three concurrent goroutines. Numbers will be incremented
|
||||||
|
// concurrently, perhaps in parallel if the machine is capable and
|
||||||
|
// properly configured. All three send to the same channel.
|
||||||
|
go inc(0, c) // go is a statement that starts a new goroutine.
|
||||||
|
go inc(10, c)
|
||||||
|
go inc(-805, c)
|
||||||
|
// Read three results from the channel and print them out.
|
||||||
|
// There is no telling in what order the results will arrive!
|
||||||
|
fmt.Println(<-c, <-c, <-c) // channel on right, <- is "receive" operator.
|
||||||
|
|
||||||
|
cs := make(chan string) // Another channel, this one handles strings.
|
||||||
|
ccs := make(chan chan string) // A channel of string channels.
|
||||||
|
go func() { c <- 84 }() // Start a new goroutine just to send a value.
|
||||||
|
go func() { cs <- "wordy" }() // Again, for cs this time.
|
||||||
|
// Select has syntax like a switch statement but each case involves
|
||||||
|
// a channel operation. It selects a case at random out of the cases
|
||||||
|
// that are ready to communicate.
|
||||||
|
select {
|
||||||
|
case i := <-c: // The value received can be assigned to a variable,
|
||||||
|
fmt.Printf("it's a %T", i)
|
||||||
|
case <-cs: // or the value received can be discarded.
|
||||||
|
fmt.Println("it's a string")
|
||||||
|
case <-ccs: // Empty channel, not ready for communication.
|
||||||
|
fmt.Println("didn't happen.")
|
||||||
|
}
|
||||||
|
// At this point a value was taken from either c or cs. One of the two
|
||||||
|
// goroutines started above has completed, the other will remain blocked.
|
||||||
|
|
||||||
|
learnWebProgramming() // Go does it. You want to do it too.
|
||||||
|
}
|
||||||
|
|
||||||
|
// A single function from package http starts a web server.
|
||||||
|
func learnWebProgramming() {
|
||||||
|
|
||||||
|
// First parameter of ListenAndServe is TCP address to listen to.
|
||||||
|
// Second parameter is an interface, specifically http.Handler.
|
||||||
|
go func() {
|
||||||
|
err := http.ListenAndServe(":8080", pair{})
|
||||||
|
fmt.Println(err) // don't ignore errors
|
||||||
|
}()
|
||||||
|
|
||||||
|
requestServer()
|
||||||
|
}
|
||||||
|
|
||||||
|
// Make pair an http.Handler by implementing its only method, ServeHTTP.
|
||||||
|
func (p pair) ServeHTTP(w http.ResponseWriter, r *http.Request) {
|
||||||
|
// Serve data with a method of http.ResponseWriter.
|
||||||
|
w.Write([]byte("You learned Go in Y minutes!"))
|
||||||
|
}
|
||||||
|
|
||||||
|
func requestServer() {
|
||||||
|
resp, err := http.Get("http://localhost:8080")
|
||||||
|
fmt.Println(err)
|
||||||
|
defer resp.Body.Close()
|
||||||
|
body, err := ioutil.ReadAll(resp.Body)
|
||||||
|
fmt.Printf("\nWebserver said: `%s`", string(body))
|
||||||
|
}
|
||||||
|
```
|
||||||
|
|
||||||
|
## Further Reading
|
||||||
|
|
||||||
|
The root of all things Go is the [official Go web site](http://golang.org/).
|
||||||
|
There you can follow the tutorial, play interactively, and read lots.
|
||||||
|
Aside from a tour, [the docs](https://golang.org/doc/) contain information on
|
||||||
|
how to write clean and effective Go code, package and command docs, and release history.
|
||||||
|
|
||||||
|
The language definition itself is highly recommended. It's easy to read
|
||||||
|
and amazingly short (as language definitions go these days.)
|
||||||
|
|
||||||
|
You can play around with the code on [Go playground](https://play.golang.org/p/tnWMjr16Mm). Try to change it and run it from your browser! Note that you can use [https://play.golang.org](https://play.golang.org) as a [REPL](https://en.wikipedia.org/wiki/Read-eval-print_loop) to test things and code in your browser, without even installing Go.
|
||||||
|
|
||||||
|
On the reading list for students of Go is the [source code to the standard
|
||||||
|
library](http://golang.org/src/pkg/). Comprehensively documented, it
|
||||||
|
demonstrates the best of readable and understandable Go, Go style, and Go
|
||||||
|
idioms. Or you can click on a function name in [the
|
||||||
|
documentation](http://golang.org/pkg/) and the source code comes up!
|
||||||
|
|
||||||
|
Another great resource to learn Go is [Go by example](https://gobyexample.com/).
|
||||||
|
|
||||||
|
Go Mobile adds support for mobile platforms (Android and iOS). You can write all-Go native mobile apps or write a library that contains bindings from a Go package, which can be invoked via Java (Android) and Objective-C (iOS). Check out the [Go Mobile page](https://github.com/golang/go/wiki/Mobile) for more information.
|
440
fi-fi/go.html.markdown
Normal file
440
fi-fi/go.html.markdown
Normal file
@ -0,0 +1,440 @@
|
|||||||
|
---
|
||||||
|
name: Go
|
||||||
|
category: language
|
||||||
|
language: Go
|
||||||
|
filename: learngo.go
|
||||||
|
contributors:
|
||||||
|
- ["Sonia Keys", "https://github.com/soniakeys"]
|
||||||
|
- ["Christopher Bess", "https://github.com/cbess"]
|
||||||
|
- ["Jesse Johnson", "https://github.com/holocronweaver"]
|
||||||
|
- ["Quint Guvernator", "https://github.com/qguv"]
|
||||||
|
- ["Jose Donizetti", "https://github.com/josedonizetti"]
|
||||||
|
- ["Alexej Friesen", "https://github.com/heyalexej"]
|
||||||
|
- ["Clayton Walker", "https://github.com/cwalk"]
|
||||||
|
translators:
|
||||||
|
- ["Timo Virkkunen", "https://github.com/ComSecNinja"]
|
||||||
|
---
|
||||||
|
|
||||||
|
Go luotiin työn tekemistä varten. Se ei ole tietojenkäsittelyn uusin trendi,
|
||||||
|
mutta se on uusin nopein tapa ratkaista oikean maailman ongelmia.
|
||||||
|
|
||||||
|
Sillä on staattisesti tyypitetyistä imperatiivisista kielistä tuttuja
|
||||||
|
konsepteja. Se kääntyy ja suorittuu nopeasti, lisää helposti käsitettävän
|
||||||
|
samanaikaisten komentojen suorittamisen nykyaikaisten moniytimisten
|
||||||
|
prosessoreiden hyödyntämiseksi ja antaa käyttäjälle ominaisuuksia suurten
|
||||||
|
projektien käsittelemiseksi.
|
||||||
|
|
||||||
|
Go tuo mukanaan loistavan oletuskirjaston sekä innokkaan yhteisön.
|
||||||
|
|
||||||
|
```go
|
||||||
|
// Yhden rivin kommentti
|
||||||
|
/* Useamman
|
||||||
|
rivin kommentti */
|
||||||
|
|
||||||
|
// Package -lausekkeella aloitetaan jokainen lähdekooditiedosto.
|
||||||
|
// Main on erityinen nimi joka ilmoittaa
|
||||||
|
// suoritettavan tiedoston kirjaston sijasta.
|
||||||
|
package main
|
||||||
|
|
||||||
|
// Import -lauseke ilmoittaa tässä tiedostossa käytetyt kirjastot.
|
||||||
|
import (
|
||||||
|
"fmt" // Paketti Go:n oletuskirjastosta.
|
||||||
|
"io/ioutil" // Implementoi hyödyllisiä I/O -funktioita.
|
||||||
|
m "math" // Matematiikkakirjasto jolla on paikallinen nimi m.
|
||||||
|
"net/http" // Kyllä, web-palvelin!
|
||||||
|
"strconv" // Kirjainjonojen muuntajia.
|
||||||
|
)
|
||||||
|
|
||||||
|
// Funktion määrittelijä. Main on erityinen: se on ohjelman suorittamisen
|
||||||
|
// aloittamisen alkupiste. Rakasta tai vihaa sitä, Go käyttää aaltosulkeita.
|
||||||
|
func main() {
|
||||||
|
// Println tulostaa rivin stdoutiin.
|
||||||
|
// Se tulee paketin fmt mukana, joten paketin nimi on mainittava.
|
||||||
|
fmt.Println("Hei maailma!")
|
||||||
|
|
||||||
|
// Kutsu toista funktiota tämän paketin sisällä.
|
||||||
|
beyondHello()
|
||||||
|
}
|
||||||
|
|
||||||
|
// Funktioilla voi olla parametrejä sulkeissa.
|
||||||
|
// Vaikkei parametrejä olisikaan, sulkeet ovat silti pakolliset.
|
||||||
|
func beyondHello() {
|
||||||
|
var x int // Muuttujan ilmoittaminen: ne täytyy ilmoittaa ennen käyttöä.
|
||||||
|
x = 3 // Arvon antaminen muuttujalle.
|
||||||
|
// "Lyhyet" ilmoitukset käyttävät := joka päättelee tyypin, ilmoittaa
|
||||||
|
// sekä antaa arvon muuttujalle.
|
||||||
|
y := 4
|
||||||
|
sum, prod := learnMultiple(x, y) // Funktio palauttaa kaksi arvoa.
|
||||||
|
fmt.Println("summa:", sum, "tulo:", prod) // Yksinkertainen tuloste.
|
||||||
|
learnTypes() // < y minuuttia, opi lisää!
|
||||||
|
}
|
||||||
|
|
||||||
|
/* <- usean rivin kommentti
|
||||||
|
Funktioilla voi olla parametrejä ja (useita!) palautusarvoja.
|
||||||
|
Tässä `x`, `y` ovat argumenttejä ja `sum`, `prod` ovat ne, mitä palautetaan.
|
||||||
|
Huomaa että `x` ja `sum` saavat tyyin `int`.
|
||||||
|
*/
|
||||||
|
func learnMultiple(x, y int) (sum, prod int) {
|
||||||
|
return x + y, x * y // Palauta kaksi arvoa.
|
||||||
|
}
|
||||||
|
|
||||||
|
// Sisäänrakennettuja tyyppejä ja todellisarvoja.
|
||||||
|
func learnTypes() {
|
||||||
|
// Lyhyt ilmoitus antaa yleensä haluamasi.
|
||||||
|
str := "Opi Go!" // merkkijonotyyppi.
|
||||||
|
|
||||||
|
s2 := `"raaka" todellisarvoinen merrkijono
|
||||||
|
voi sisältää rivinvaihtoja.` // Sama merkkijonotyyppi.
|
||||||
|
|
||||||
|
// Ei-ASCII todellisarvo. Go-lähdekoodi on UTF-8.
|
||||||
|
g := 'Σ' // riimutyyppi, lempinimi int32:lle, sisältää unicode-koodipisteen.
|
||||||
|
|
||||||
|
f := 3.14195 //float64, IEEE-754 64-bittinen liukuluku.
|
||||||
|
c := 3 + 4i // complex128, sisäisesti ilmaistu kahdella float64:lla.
|
||||||
|
|
||||||
|
// var -syntaksi alkuarvoilla.
|
||||||
|
var u uint = 7 // Etumerkitön, toteutus riippuvainen koosta kuten int.
|
||||||
|
var pi float32 = 22. / 7
|
||||||
|
|
||||||
|
// Muuntosyntaksi lyhyellä ilmoituksella.
|
||||||
|
n := byte('\n') // byte on leminimi uint8:lle.
|
||||||
|
|
||||||
|
// Listoilla on kiinteä koko kääntöhetkellä.
|
||||||
|
var a4 [4]int // 4 int:in lista, alkiot ovat alustettu nolliksi.
|
||||||
|
a3 := [...]int{3, 1, 5} // Listan alustaja jonka kiinteäksi kooksi tulee 3
|
||||||
|
// alkiota, jotka saavat arvot 3, 1, ja 5.
|
||||||
|
|
||||||
|
// Siivuilla on muuttuva koko. Sekä listoilla että siivuilla on puolensa,
|
||||||
|
// mutta siivut ovat yleisempiä käyttötapojensa vuoksi.
|
||||||
|
s3 := []int{4, 5, 9} // Vertaa a3: ei sananheittoa (...).
|
||||||
|
s4 := make([]int, 4) // Varaa 4 int:n siivun, alkiot alustettu nolliksi.
|
||||||
|
var d2 [][]float64 // Vain ilmoitus, muistia ei varata.
|
||||||
|
bs := []byte("a slice") // Tyypinmuuntosyntaksi.
|
||||||
|
|
||||||
|
// Koska siivut ovat dynaamisia, niitä voidaan yhdistellä sellaisinaan.
|
||||||
|
// Lisätäksesi alkioita siivuun, käytä sisäänrakennettua append()-funktiota.
|
||||||
|
// Ensimmäinen argumentti on siivu, johon alkoita lisätään.
|
||||||
|
s := []int{1, 2, 3} // Tuloksena on kolmen alkion pituinen lista.
|
||||||
|
s = append(s, 4, 5, 6) // Lisätty kolme alkiota. Siivun pituudeksi tulee 6.
|
||||||
|
fmt.Println(s) // Päivitetty siivu on nyt [1 2 3 4 5 6]
|
||||||
|
|
||||||
|
// Lisätäksesi siivun toiseen voit antaa append-funktiolle referenssin
|
||||||
|
// siivuun tai todellisarvoiseen siivuun lisäämällä sanaheiton argumentin
|
||||||
|
// perään. Tämä tapa purkaa siivun alkiot ja lisää ne siivuun s.
|
||||||
|
s = append(s, []int{7, 8, 9}...) // 2. argumentti on todellisarvoinen siivu.
|
||||||
|
fmt.Println(s) // Päivitetty siivu on nyt [1 2 3 4 5 6 7 8 9]
|
||||||
|
|
||||||
|
p, q := learnMemory() // Ilmoittaa p ja q olevan tyyppiä osoittaja int:iin.
|
||||||
|
fmt.Println(*p, *q) // * seuraa osoittajaa. Tämä tulostaa kaksi int:ä.
|
||||||
|
|
||||||
|
// Kartat ovat dynaamisesti kasvavia assosiatiivisia listoja, kuten hash tai
|
||||||
|
// dictionary toisissa kielissä.
|
||||||
|
m := map[string]int{"three": 3, "four": 4}
|
||||||
|
m["one"] = 1
|
||||||
|
|
||||||
|
// Käyttämättömät muuttujat ovat virheitä Go:ssa.
|
||||||
|
// Alaviiva antaa sinun "käyttää" muuttujan mutta hylätä sen arvon.
|
||||||
|
_, _, _, _, _, _, _, _, _, _ = str, s2, g, f, u, pi, n, a3, s4, bs
|
||||||
|
// Tulostaminen tietysti lasketaan muuttujan käyttämiseksi.
|
||||||
|
fmt.Println(s, c, a4, s3, d2, m)
|
||||||
|
|
||||||
|
learnFlowControl() // Takaisin flowiin.
|
||||||
|
}
|
||||||
|
|
||||||
|
// Go:ssa on useista muista kielistä poiketen mahdollista käyttää nimettyjä
|
||||||
|
// palautusarvoja.
|
||||||
|
// Nimen antaminen palautettavan arvon tyypille funktion ilmoitusrivillä
|
||||||
|
// mahdollistaa helpon palaamisen useasta eri funktion suorituskohdasta sekä
|
||||||
|
// pelkän return-lausekkeen käytön ilman muita mainintoja.
|
||||||
|
func learnNamedReturns(x, y int) (z int) {
|
||||||
|
z = x * y
|
||||||
|
return // z on epäsuorasti tässä, koska nimesimme sen aiemmin.
|
||||||
|
}
|
||||||
|
|
||||||
|
// Go kerää kaikki roskansa. Siinä on osoittajia mutta ei niiden laskentoa.
|
||||||
|
// Voit tehdä virheen mitättömällä osoittajalla, mutta et
|
||||||
|
// kasvattamalla osoittajaa.
|
||||||
|
func learnMemory() (p, q *int) {
|
||||||
|
// Nimetyillä palautusarvoilla p ja q on tyyppi osoittaja int:iin.
|
||||||
|
p = new(int) // Sisäänrakennettu funktio new varaa muistia.
|
||||||
|
// Varattu int on alustettu nollaksi, p ei ole enää mitätön.
|
||||||
|
s := make([]int, 20) // Varaa 20 int:ä yhteen kohtaan muistissa.
|
||||||
|
s[3] = 7 // Anna yhdelle niistä arvo.
|
||||||
|
r := -2 // Ilmoita toinen paikallinen muuttuja.
|
||||||
|
return &s[3], &r // & ottaa asian osoitteen muistissa.
|
||||||
|
}
|
||||||
|
|
||||||
|
func expensiveComputation() float64 {
|
||||||
|
return m.Exp(10)
|
||||||
|
}
|
||||||
|
|
||||||
|
func learnFlowControl() {
|
||||||
|
// If -lausekkeet vaativat aaltosulkeet mutta ei tavallisia sulkeita.
|
||||||
|
if true {
|
||||||
|
fmt.Println("mitä mä sanoin")
|
||||||
|
}
|
||||||
|
// Muotoilu on standardoitu käyttämällä komentorivin komentoa "go fmt".
|
||||||
|
if false {
|
||||||
|
// Nyrpistys.
|
||||||
|
} else {
|
||||||
|
// Nautinto.
|
||||||
|
}
|
||||||
|
// Käytä switch -lauseketta ketjutettujen if -lausekkeiden sijasta.
|
||||||
|
x := 42.0
|
||||||
|
switch x {
|
||||||
|
case 0:
|
||||||
|
case 1:
|
||||||
|
case 42:
|
||||||
|
// Tapaukset eivät "tipu läpi".
|
||||||
|
/*
|
||||||
|
Kuitenkin meillä on erikseen `fallthrough` -avainsana. Katso:
|
||||||
|
https://github.com/golang/go/wiki/Switch#fall-through
|
||||||
|
*/
|
||||||
|
case 43:
|
||||||
|
// Saavuttamaton.
|
||||||
|
default:
|
||||||
|
// Oletustapaus (default) on valinnainen.
|
||||||
|
}
|
||||||
|
// Kuten if, for -lauseke ei myöskään käytä tavallisia sulkeita.
|
||||||
|
// for- ja if- lausekkeissa ilmoitetut muuttujat ovat paikallisia niiden
|
||||||
|
// piireissä.
|
||||||
|
for x := 0; x < 3; x++ { // ++ on lauseke. Sama kuin "x = x + 1".
|
||||||
|
fmt.Println("iteraatio", x)
|
||||||
|
}
|
||||||
|
// x == 42 tässä.
|
||||||
|
|
||||||
|
// For on kielen ainoa silmukkalauseke mutta sillä on vaihtoehtosia muotoja.
|
||||||
|
for { // Päättymätön silmukka.
|
||||||
|
break // Kunhan vitsailin.
|
||||||
|
continue // Saavuttamaton.
|
||||||
|
}
|
||||||
|
|
||||||
|
// Voit käyttää range -lauseketta iteroidaksesi listojen, siivujen, merkki-
|
||||||
|
// jonojen, karttojen tai kanavien läpi. range palauttaa yhden (kanava) tai
|
||||||
|
// kaksi arvoa (lista, siivu, merkkijono ja kartta).
|
||||||
|
for key, value := range map[string]int{"yksi": 1, "kaksi": 2, "kolme": 3} {
|
||||||
|
// jokaista kartan paria kohden, tulosta avain ja arvo
|
||||||
|
fmt.Printf("avain=%s, arvo=%d\n", key, value)
|
||||||
|
}
|
||||||
|
|
||||||
|
// Kuten for -lausekkeessa := if -lausekkeessa tarkoittaa ilmoittamista ja
|
||||||
|
// arvon asettamista.
|
||||||
|
// Aseta ensin y, sitten testaa onko y > x.
|
||||||
|
if y := expensiveComputation(); y > x {
|
||||||
|
x = y
|
||||||
|
}
|
||||||
|
// Todellisarvoiset funktiot ovat sulkeumia.
|
||||||
|
xBig := func() bool {
|
||||||
|
return x > 10000 // Viittaa ylempänä ilmoitettuun x:ään.
|
||||||
|
}
|
||||||
|
fmt.Println("xBig:", xBig()) // tosi (viimeisin arvo on e^10).
|
||||||
|
x = 1.3e3 // Tämä tekee x == 1300
|
||||||
|
fmt.Println("xBig:", xBig()) // epätosi nyt.
|
||||||
|
|
||||||
|
// Lisäksi todellisarvoiset funktiot voidaan samalla sekä ilmoittaa että
|
||||||
|
// kutsua, jolloin niitä voidaan käyttää funtioiden argumentteina kunhan:
|
||||||
|
// a) todellisarvoinen funktio kutsutaan välittömästi (),
|
||||||
|
// b) palautettu tyyppi vastaa odotettua argumentin tyyppiä.
|
||||||
|
fmt.Println("Lisää ja tuplaa kaksi numeroa: ",
|
||||||
|
func(a, b int) int {
|
||||||
|
return (a + b) * 2
|
||||||
|
}(10, 2)) // Kutsuttu argumenteilla 10 ja 2
|
||||||
|
// => Lisää ja tuplaa kaksi numeroa: 24
|
||||||
|
|
||||||
|
// Kun tarvitset sitä, rakastat sitä.
|
||||||
|
goto love
|
||||||
|
love:
|
||||||
|
|
||||||
|
learnFunctionFactory() // Funktioita palauttavat funktiot
|
||||||
|
learnDefer() // Nopea kiertoreitti tärkeään avainsanaan.
|
||||||
|
learnInterfaces() // Hyvää kamaa tulossa!
|
||||||
|
}
|
||||||
|
|
||||||
|
func learnFunctionFactory() {
|
||||||
|
// Seuraavat kaksi ovat vastaavia, mutta toinen on käytännöllisempi
|
||||||
|
fmt.Println(sentenceFactory("kesä")("Kaunis", "päivä!"))
|
||||||
|
|
||||||
|
d := sentenceFactory("kesä")
|
||||||
|
fmt.Println(d("Kaunis", "päivä!"))
|
||||||
|
fmt.Println(d("Laiska", "iltapäivä!"))
|
||||||
|
}
|
||||||
|
|
||||||
|
// Somisteet ovat yleisiä toisissa kielissä. Sama saavutetaan Go:ssa käyttämällä
|
||||||
|
// todellisarvoisia funktioita jotka ottavat vastaan argumentteja.
|
||||||
|
func sentenceFactory(mystring string) func(before, after string) string {
|
||||||
|
return func(before, after string) string {
|
||||||
|
return fmt.Sprintf("%s %s %s", before, mystring, after) // uusi jono
|
||||||
|
}
|
||||||
|
}
|
||||||
|
|
||||||
|
func learnDefer() (ok bool) {
|
||||||
|
// Lykätyt lausekkeet suoritetaan juuri ennen funktiosta palaamista.
|
||||||
|
defer fmt.Println("lykätyt lausekkeet suorittuvat")
|
||||||
|
defer fmt.Println("käänteisessä järjestyksessä (LIFO).")
|
||||||
|
defer fmt.Println("\nTämä rivi tulostuu ensin, koska")
|
||||||
|
// Defer -lauseketta käytetään yleisesti tiedoston sulkemiseksi, jotta
|
||||||
|
// tiedoston sulkeva funktio pysyy lähellä sen avannutta funktiota.
|
||||||
|
return true
|
||||||
|
}
|
||||||
|
|
||||||
|
// Määrittele Stringer rajapintatyypiksi jolla on
|
||||||
|
// yksi jäsenfunktio eli metodi, String.
|
||||||
|
type Stringer interface {
|
||||||
|
String() string
|
||||||
|
}
|
||||||
|
|
||||||
|
// Määrittele pair rakenteeksi jossa on kaksi kenttää, x ja y tyyppiä int.
|
||||||
|
type pair struct {
|
||||||
|
x, y int
|
||||||
|
}
|
||||||
|
|
||||||
|
// Määrittele jäsenfunktio pair:lle. Pair tyydyttää nyt Stringer -rajapinnan.
|
||||||
|
func (p pair) String() string { // p:tä kutsutaan nimellä "receiver"
|
||||||
|
// Sprintf on toinen julkinen funktio paketissa fmt.
|
||||||
|
// Pistesyntaksilla viitataan P:n kenttiin.
|
||||||
|
return fmt.Sprintf("(%d, %d)", p.x, p.y)
|
||||||
|
}
|
||||||
|
|
||||||
|
func learnInterfaces() {
|
||||||
|
// Aaltosuljesyntaksi on "todellisarvoinen rakenne". Se todentuu alustetuksi
|
||||||
|
// rakenteeksi. := -syntaksi ilmoittaa ja alustaa p:n täksi rakenteeksi.
|
||||||
|
p := pair{3, 4}
|
||||||
|
fmt.Println(p.String()) // Kutsu p:n (tyyppiä pair) jäsenfunktiota String.
|
||||||
|
var i Stringer // Ilmoita i Stringer-rajapintatyypiksi.
|
||||||
|
i = p // Pätevä koska pair tyydyttää rajapinnan Stringer.
|
||||||
|
// Kutsu i:n (Stringer) jäsenfunktiota String. Tuloste on sama kuin yllä.
|
||||||
|
fmt.Println(i.String())
|
||||||
|
|
||||||
|
// Funktiot fmt-paketissa kutsuvat argumenttien String-jäsenfunktiota
|
||||||
|
// selvittääkseen onko niistä saatavilla tulostettavaa vastinetta.
|
||||||
|
fmt.Println(p) // Tuloste on sama kuin yllä. Println kutsuu String-metodia.
|
||||||
|
fmt.Println(i) // Tuloste on sama kuin yllä.
|
||||||
|
|
||||||
|
learnVariadicParams("loistavaa", "oppimista", "täällä!")
|
||||||
|
}
|
||||||
|
|
||||||
|
// Funktioilla voi olla muuttuva eli variteettinen
|
||||||
|
// määrä argumentteja eli parametrejä.
|
||||||
|
func learnVariadicParams(myStrings ...interface{}) {
|
||||||
|
// Iteroi jokaisen argumentin läpi.
|
||||||
|
// Tässä alaviivalla sivuutetaan argumenttilistan kunkin kohdan indeksi.
|
||||||
|
for _, param := range myStrings {
|
||||||
|
fmt.Println("param:", param)
|
||||||
|
}
|
||||||
|
|
||||||
|
// Luovuta variteettinen arvo variteettisena parametrinä.
|
||||||
|
fmt.Println("params:", fmt.Sprintln(myStrings...))
|
||||||
|
|
||||||
|
learnErrorHandling()
|
||||||
|
}
|
||||||
|
|
||||||
|
func learnErrorHandling() {
|
||||||
|
// "; ok" -muotoa käytetään selvittääksemme toimiko jokin vai ei.
|
||||||
|
m := map[int]string{3: "kolme", 4: "neljä"}
|
||||||
|
if x, ok := m[1]; !ok { // ok on epätosi koska 1 ei ole kartassa.
|
||||||
|
fmt.Println("ei ketään täällä")
|
||||||
|
} else {
|
||||||
|
fmt.Print(x) // x olisi arvo jos se olisi kartassa.
|
||||||
|
}
|
||||||
|
// Virhearvo voi kertoa muutakin ongelmasta.
|
||||||
|
if _, err := strconv.Atoi("ei-luku"); err != nil { // _ sivuuttaa arvon
|
||||||
|
// tulostaa strconv.ParseInt: parsing "ei-luku": invalid syntax
|
||||||
|
fmt.Println(err)
|
||||||
|
}
|
||||||
|
// Palaamme rajapintoihin hieman myöhemmin. Sillä välin,
|
||||||
|
learnConcurrency()
|
||||||
|
}
|
||||||
|
|
||||||
|
// c on kanava, samanaikaisturvallinen viestintäolio.
|
||||||
|
func inc(i int, c chan int) {
|
||||||
|
c <- i + 1 // <- on "lähetysoperaattori" kun kanava on siitä vasemmalla.
|
||||||
|
}
|
||||||
|
|
||||||
|
// Käytämme inc -funktiota samanaikaiseen lukujen lisäämiseen.
|
||||||
|
func learnConcurrency() {
|
||||||
|
// Sama make -funktio jota käytimme aikaisemmin siivun luomiseksi. Make
|
||||||
|
// varaa muistin ja alustaa siivut, kartat ja kanavat.
|
||||||
|
c := make(chan int)
|
||||||
|
// Aloita kolme samanaikaista gorutiinia (goroutine). Luvut kasvavat
|
||||||
|
// samanaikaisesti ja ehkäpä rinnakkain jos laite on kykenevä ja oikein
|
||||||
|
// määritelty. Kaikki kolme lähettävät samalle kanavalle.
|
||||||
|
go inc(0, c) // go -lauseke aloittaa uuden gorutiinin.
|
||||||
|
go inc(10, c)
|
||||||
|
go inc(-805, c)
|
||||||
|
// Lue kolme palautusarvoa kanavalta ja tulosta ne.
|
||||||
|
// Niiden saapumisjärjestystä ei voida taata!
|
||||||
|
// <- on "vastaanotto-operaattori" jos kanava on oikealla
|
||||||
|
fmt.Println(<-c, <-c, <-c)
|
||||||
|
|
||||||
|
cs := make(chan string) // Toinen kanava joka käsittelee merkkijonoja.
|
||||||
|
ccs := make(chan chan string) // Kanava joka käsittelee merkkijonokanavia.
|
||||||
|
go func() { c <- 84 }() // Aloita uusi gorutiini arvon lähettämiseksi.
|
||||||
|
go func() { cs <- "sanaa" }() // Uudestaan, mutta cs -kanava tällä kertaa.
|
||||||
|
// Select -lausekkeella on syntaksi kuten switch -lausekkeella mutta
|
||||||
|
// jokainen tapaus sisältää kanavaoperaation. Se valitsee satunnaisen
|
||||||
|
// tapauksen niistä kanavista, jotka ovat kommunikaatiovalmiita
|
||||||
|
select {
|
||||||
|
case i := <-c: // Vastaanotettu arvo voidaan antaa muuttujalle
|
||||||
|
fmt.Printf("se on %T", i)
|
||||||
|
case <-cs: // tai vastaanotettu arvo voidaan sivuuttaa.
|
||||||
|
fmt.Println("se on merkkijono")
|
||||||
|
case <-ccs: // Tyhjä kanava; ei valmis kommunikaatioon.
|
||||||
|
fmt.Println("ei tapahtunut.")
|
||||||
|
}
|
||||||
|
// Tässä vaiheessa arvo oli otettu joko c:ltä tai cs:ltä. Yksi kahdesta
|
||||||
|
// ylempänä aloitetusta gorutiinista on valmistunut, toinen pysyy tukossa.
|
||||||
|
|
||||||
|
learnWebProgramming() // Go tekee sitä. Sinäkin haluat tehdä sitä.
|
||||||
|
}
|
||||||
|
|
||||||
|
// Yksittäinen funktio http -paketista aloittaa web-palvelimen.
|
||||||
|
func learnWebProgramming() {
|
||||||
|
|
||||||
|
// ListenAndServe:n ensimmäinen parametri on TCP-osoite, jota kuunnellaan.
|
||||||
|
// Toinen parametri on rajapinta, http.Handler.
|
||||||
|
go func() {
|
||||||
|
err := http.ListenAndServe(":8080", pair{})
|
||||||
|
fmt.Println(err) // älä sivuuta virheitä.
|
||||||
|
}()
|
||||||
|
|
||||||
|
requestServer()
|
||||||
|
}
|
||||||
|
|
||||||
|
// Tee pair:sta http.Handler implementoimalla sen ainoa metodi, ServeHTTP.
|
||||||
|
func (p pair) ServeHTTP(w http.ResponseWriter, r *http.Request) {
|
||||||
|
// Tarjoa dataa metodilla http.ResponseWriter.
|
||||||
|
w.Write([]byte("Opit Go:n Y minuutissa!"))
|
||||||
|
}
|
||||||
|
|
||||||
|
func requestServer() {
|
||||||
|
resp, err := http.Get("http://localhost:8080")
|
||||||
|
fmt.Println(err)
|
||||||
|
defer resp.Body.Close()
|
||||||
|
body, err := ioutil.ReadAll(resp.Body)
|
||||||
|
fmt.Printf("\nWeb-palvelin sanoo: `%s`", string(body))
|
||||||
|
}
|
||||||
|
```
|
||||||
|
|
||||||
|
## Lisää luettavaa
|
||||||
|
|
||||||
|
Go-tietämyksen alku ja juuri on sen [virallinen verkkosivu]()(http://golang.org/).
|
||||||
|
Siellä voit seurata oppitunteja, askarrella vuorovaikutteisesti sekä lukea paljon.
|
||||||
|
Kierroksen lisäksi [dokumentaatio](https://golang.org/doc/) pitää sisällään tietoa
|
||||||
|
siistin Go-koodin kirjoittamisesta, pakettien ja komentojen käytöstä sekä julkaisuhistoriasta.
|
||||||
|
|
||||||
|
Kielen määritelmä itsessään on suuresti suositeltavissa. Se on helppolukuinen ja
|
||||||
|
yllättävän lyhyt (niissä määrin kuin kielimääritelmät nykypäivänä ovat.)
|
||||||
|
|
||||||
|
Voit askarrella parissa kanssa [Go playgroundissa](https://play.golang.org/p/tnWMjr16Mm).
|
||||||
|
Muuttele sitä ja aja se selaimestasi! Huomaa, että voit käyttää [https://play.golang.org](https://play.golang.org)
|
||||||
|
[REPL:na](https://en.wikipedia.org/wiki/Read-eval-print_loop) testataksesi ja koodataksesi selaimessasi, ilman Go:n asentamista.
|
||||||
|
|
||||||
|
Go:n opiskelijoiden lukulistalla on [oletuskirjaston lähdekoodi](http://golang.org/src/pkg/).
|
||||||
|
Kattavasti dokumentoituna se antaa parhaan kuvan helppolukuisesta ja ymmärrettävästä Go-koodista,
|
||||||
|
-tyylistä ja -tavoista. Voit klikata funktion nimeä [doukumentaatiossa](http://golang.org/pkg/) ja
|
||||||
|
lähdekoodi tulee esille!
|
||||||
|
|
||||||
|
Toinen loistava paikka oppia on [Go by example](https://gobyexample.com/).
|
||||||
|
|
||||||
|
Go Mobile lisää tuen mobiilialustoille (Android ja iOS). Voit kirjoittaa pelkällä Go:lla natiiveja applikaatioita tai tehdä kirjaston joka sisältää sidoksia
|
||||||
|
Go-paketista, jotka puolestaan voidaan kutsua Javasta (Android) ja Objective-C:stä (iOS). Katso [lisätietoja](https://github.com/golang/go/wiki/Mobile).
|
Loading…
Reference in New Issue
Block a user